Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Singapore: Ajankohtaista: Uutiset

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Singapore

Embassy of Finland, 101 Thomson Road
#21-03 United Square, Singapore 307591
Puh. +65-6254 4042
S-posti: sanomat.sin@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 29.12.2014 | Ulkoasiainministeriö

Kymmenen vuotta tsunamista – ulkoministeriön kriisivalmiudet nyt paremmat

Kymmenen vuotta sitten Kaakkois-Aasiaan iskenyt tsunami on yksi kirjoitetun historian suurimmista luonnononnettomuuksista. Katastrofi ylitti jokaisen siihen osallisen maan viranomaisten valmiuden ja vaikutti käänteentekevästi ulkoministeriön toimintavalmiuksiin.

Rantamaja Thaimaan Khao Lakissa pari kuukautta tsunamin jälkeen. Kuva: Vesa Häkkinen.
Suomalaisten suosima Khao Lak Thaimaassa tuhoutui pahasti tsunamissa. Kuva: Vesa Häkkinen.

Tapaninpäivänä 2004 Kaakkois-Aasian yli vyörynyt ennakoimaton hyökyaalto oli valtava onnettomuus, joka yllätti viranomaiset. Presidentti Martti Ahtisaaren johtama suuronnettomuuksien tutkintalautakunta antoi seuraavana kesänä raportin Suomen viranomaisten toiminnasta kriisissä.

Lautakunta arvioi, ettei suomalaisessa kriisi- ja valmiuslainsäädännössä ollut osattu huomioida tsunamin kaltaisen suuronnettomuuden mahdollisuutta.

”Olemme ottaneet saamamme palautteen vakavasti”, ulkoministeriön konsuliyksikön päällikkö Teemu Turunen sanoo. ”Sekä valtionhallinnon kansallisia toimia että kansainvälistä yhteistyötä avustus- ja evakuointitilanteissa on kehitetty merkittävästi.”

Jatkuva kriisivalmius

Tänä päivänä kaikilla Suomen ulkomaanedustustoilla on säännöllisesti päivitettävät valmius- ja evakuointisuunnitelmat mahdollisia kriisitilanteita varten. Niissä arvioidaan mahdollisia kriisiskenaarioita ja niiden todennäköisyyksiä sekä suunnitellaan edustuston toimenpiteitä mahdollisissa kriisitilanteissa. 

Lisäksi ulkoministeriö kouluttaa jatkuvasti edustustojen henkilökuntaa kriisitilanteita varten ja järjestää yli sata erilaista kriisiharjoitusta vuosittain.

”Pyrimme matalan kynnyksen malliin, jossa tilanteen vakavuus ymmärretään oikein mahdollisimman nopeasti”, ulkoministeriön kriisi- ja avustustiimin vetäjä Jussi Tanner sanoo.

”UM:n päivystäjät ovat valmiudessa vuorokauden ympäri ja hätätilanteessa tilanneorganisaatio voidaan perustaa nopeasti Helsingissä sijaitsevaan tilannehuoneeseen. Tällöin ulkomailla tapahtuvan kriisitilanteen kokonaiskuva ja -johto on varmasti yhdessä paikassa.”

Ulkoministeriön tilannekuvahuone. Kuva: Eero Kuosmanen.
Teemu Turunen (vas.) ministeriön tilannekuvahuoneessa, josta johdettiin Japanin maanjäristyksen jälkeistä kriisitoimintaa Kuva: Eero Kuosmanen.

Tsunamin opetusten pohjalta kehitettyjä valmiuksia on käytetty viime vuosien kriisitapausten hoitamisessa, esimerkiksi Jemenin sieppaustapauksessa 2012–2013 ja Filippiinien Haiyan-myrskyssä 2013.

Ulkoministeriöllä on myös jatkuvassa valmiudessa koulutettu ryhmä, niin sanottu konsulikomennuskunta, joka pystyy kuuden tunnin sisään päätöksenteosta lähtemään kriisialueelle auttamaan suurlähetystöä tai apua tarvitsevia suomalaisia.

Ryhmää on käytetty tositilanteissa.

”Konsulikomennuskunta on ollut lähetystöjen tukena Lontoon terrori-iskujen jälkeen 2005, kotiuttamassa suomalaisia Libanonista 2006, Malagassa bussiturman yhteydessä 2008, Japanissa maanjäristyksen, tsunamin ja ydinturman jälkeen 2011 ja samana vuonna kotiuttamassa suomalaisia Egyptistä”, Tanner luettelee.

Tiedon tasapainoa pohdittava
jokaisessa tapauksessa

Ahtisaaren lautakunta ruoti selvityksessään etenkin tiedonkulkua. Puhelinpäivystys ruuhkautui ja sitä vaivasi tekniset ongelmat, eikä tieto kulkenut katastrofialueelta ministeriöihin tai ministeriöiden välillä.

Ulkoministeriön tiedotus pitäytyi virallisissa tiedoissa, jotka olivat ristiriidassa yleisön ja tiedotusvälineiden tietojen kanssa. Kun katastrofialueella olleet yhteisöt onnistuivat tiedottamaan esimerkiksi sukellus.fi-sivuilla nopeasti ja systemaattisesti kadonneista ja löytyneistä, oli seurauksena epäluottamus viranomaistiedottamiseen.

”Viestintä on muuttunut valtavasti kymmenessä vuodessa. Nykyään ihmiset saattavat lähettää ensimmäinen tviitin tai videon reaaliajassa katastrofialueilta”, ulkoministeriön viestintäjohtaja Jouni Mölsä sanoo.

”Tällaisessa mediakentässä on aivan selvää, että myös viranomaisviestinnän on oltava nopeaa.”

Ulkoministeriöllä on viestintäpäivystys vuorokauden ympäri. Lisäksi henkilöstöä on koulutettu puhelinpäivystystilanteisiin, kriisitilanteita harjoitellaan useita kertoja vuodessa ja tekniikkaa on parannettu.

Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean vuonna 2011 myöntämää Timanttiteko-palkintoa Suomen Tokion-suurlähetystölle voidaan pitää osoituksena organisaation oppimiskyvystä. Palkinto myönnettiin tehokkaasta kriisin hoidosta ja tiedottamisesta – etenkin sosiaalisen median hyödyntämisestä – Japanin maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin ja ydinvoimalaonnettomuuden yhteydessä.

”Tavoitteenamme on viestiä nopeasti ja avoimesti auttaaksemme suomalaisia”, Mölsä sanoo.

”Avoimuudella on kuitenkin tietyt reunaehdot. Viranomaiset eivät saa rikkoa kenenkään yksityisyyden suojaa tai vaarantaa tilannetta. Jokainen tilanne vaatii tasapainoilua näiden kahden tarpeen välillä.”

Valmius mitataan
jokaisessa kriisissä uudelleen

Kriisivarautumisen vaatimukset kasvavat koko ajan. Ulkoministeriö on pelkästään kuluvan vuoden aikana hoitanut 200 kriisitilannetta, jotka ovat liittyneet esimerkiksi luonnon- ja kuljetusvälineonnettomuuksiin tai terrori-iskuihin.

Konsulitapauksia, joissa ulkoministeriö auttaa pulaan joutuneita suomalaisia maailmalla, on ollut 40 000 – kaksinkertainen määrä vuoteen 2004 verrattuna.

Samassa ajassa myös suomalaisten tekemät ulkomaanmatkat ovat lisääntyneet kuudesta miljoonasta vuodessa kymmeneen miljoonaan.

Ulkoministeriö pyrkii ennaltaehkäisemään suomalaisten joutumista hätään tai kriisitilanteisiin ulkomailla tarjoamalla matkustusturvallisuuspalveluita. Suomen edustustot julkaisevat yli sadasta maasta matkustustiedotteita ja ulkomaille matkustavat suomalaiset voivat ilmoittaa matkastaan sähköisen matkustusilmoitusjärjestelmän kautta.

Järjestelmän kautta on ollut mahdollista lähettää matkaajille varoittavia tekstiviestejä esimerkiksi terrori-iskun tai luonnonmullistuksen uhatessa. Alkuvuodesta 2013 käyttöön otettu järjestelmä on yli kuusinkertaistanut matkustusilmoitusten määrän.

Matkustusilmoituksen teko käy näppärästi uudessa järjestelmässä. Kuva: Eero Kuosmanen/UM
Matkustusilmoituksen voi tehdä verkossa tai tekstiviestinä. Ulkoministeriö opastaa vieraita matkamessuilla. Kuva: Eero Kuosmanen.

”Maailma ei ole suomalaiselle matkailijalle yhtään turvallisempi paikka kuin kymmenen vuotta sitten eivätkä kriisit ole koskaan identtisiä”, konsuliyksikön päällikkö Teemu Turunen sanoo.

”Me emme voi varmistaa suomalaisten turvallisuutta ulkomailla, mutta nyt olemme paremmin valmistautuneita avustamaan kriisitilanteisiin joutuvia suomalaisia.”

Tsunamin uhreja
kymmenistä maista

Acehilainen nainen tsunamituhon keskellä. Kuva: Jordon R. Beesley, Creative Commons.
Acehilainen nainen tsunamituhon keskellä. Kuva: Jordon R. Beesley, Creative Commons.

Aasian hyökyaaltokatastrofi vaati arviolta 280 000 ihmishenkiä 14 eri valtion alueella. Arviolta 220 000 uhreista oli indonesialaisia, mutta myös Sri Lanka, Intia ja Thaimaa kärsivät tuhansia uhreja.

Kuolleiden ja kadonneiden lisäksi noin 1,7 miljoonan ihmisen arvioidaan menettäneen kotinsa.

Tsunamin tapahtuessa sen vaikutusalueella lomaili runsaasti turisteja, esimerkiksi Thaimaassa oli noin 3 000 suomalaista ja Sri Lankassa yli 600.

Tsunamissa menehtyi 179 suomalaista, mikä tekee siitä suurimman suomalaisia kohdanneen rauhanajan suuronnettomuuden.

Yhteensä 52 maata ilmoitti kansalaisensa menehtyneeksi tsunamin yhteydessä.

© Suomen suurlähetystö, Singapore | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot