Kaakkois-Aasian talouskehitys on nopeaa ja sen poliittinen painoarvo kasvussa niin Aasiassa kuin globaalistikin. Tuore toimintaohjelma kertoo, miten Suomi panostaa alueeseen.
Kaakkois-Aasia on kasvavan kansainvälisen mielenkiinnon kohteena. Ulkoministeriön tänään julkaisemassa Kaakkois-Aasian toimintaohjelmassa annetaan tiivis kokonaiskuva alueen yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta kehityksestä sekä sen eri maiden ulkopolitiikasta ja osallistumisesta kansainväliseen yhteistyöhön.
Ohjelmassa arvioidaan myös, mikä merkitys alueella on Suomelle, miten yhteistyötä voi syventää ja miten suomalaiset yritykset voivat hyödyntää alueen kasvavia mahdollisuuksia.
Toimintaohjelma käsittelee yhtätoista valtiota: Brunei, Filippiinit, Indonesia, Itä-Timor, Kambodža, Laos, Malesia, Myanmar, Singapore, Thaimaa ja Vietnam.
Kaakkois-Aasian maat tarjoavat suomalaisille vientiyrityksille lupaavat ja suuret kasvumarkkinat ja samalla hyödyllisen tilaisuuden hajauttaa toimintaansa Aasiassa. Yhteistyötä helpottaa kehitys, jonka myötä maat avaavat talouksiaan, vähentävät kaupan esteitä ja torjuvat korruptiota.
Suomen kauppa Kaakkois-Aasiassa on ollut maltillista. Suomalaisyrityksiä halutaan nyt kannustaa hyödyntämään alueen potentiaalia ja lähtemään yhteistyöhön ajoissa.
Mahdollisuuksia on monilla keskeisillä toimialoilla kuten puunjalostus-, paperi- ja teknologiateollisuuksissa, ICT-, cleantech- ja energia-aloilla, terveyssektorilla ja koulutusviennissä.
| MAA | VIENTI | TUONTI | KAUPPATASE |
|---|---|---|---|
| Brunei | 0,3 | 0,0 | 0,3 |
| Filippiinit | 170,2 | 142,8 | 24,7 |
| Indonesia | 136,1 | 124,9 | 11,3 |
| Itä-Timor | 0,03 | 0,06 | -0,03 |
| Kambodža | 0,2 | 24,6 | -24,40 |
| Laos | 4,5 | 0,5 | 4,0 |
| Malesia | 244,1 | 180,3 | 63,8 |
| Myanmar | 2,1 | 0,6 | 1,5 |
| Singapore | 293,0 | 207,4 | 85,6 |
| Thaimaa | 193,4 | 240,0 | -46,6 |
| Vietnam | 89,3 | 140,9 | -51,6 |
Luvut vuodelta 2013, miljoonaa euroa. Lähde: Tulli.
Suuri osa alueen maista on viime vuosina toteuttanut merkittäviä taloutta ja yhteiskuntaa avaavia uudistuksia. Kaakkois-Aasian talouskasvu on ollut ripeää ja sen osuus maailmantaloudesta kasvaa kiihtyvästi.
Alue on samalla riippuvainen maailmantaloudesta, ennen muuta läntisten teollisuusmaiden, Japanin ja Kiinan talouskehityksestä.
Kasvavan vaurauden ja hyvinvoinnin rinnalla monissa maissa yhteiskunnalliset epäkohdat ovat edelleen suuria. Niiden korjaaminen on tärkeää jotta yhteiskuntien ja talouksien myönteinen kehitys jatkuisi ja maat välttäisivät niin sanotun keskitulon ansan, jossa kehitys polkee paikallaan, vaurastuminen hidastuu ja eriarvoisuus sekä muut ongelmat jäävät pysyviksi.
Kaakkois-Aasian maat vaihtelevat rikkaasta ja kehittyneestä Singaporesta vastikään avautuneeseen Myanmariin ja toisaalta taas pienestä, 400 000 asukkaan Bruneista Indonesiaan, joka on 250 miljoonaisella väestöllään maailman neljänneksi suurin.
Alueella on rikas kansallisuuksien ja kulttuurien kirjo, siellä puhutaan satoja eri kieliä ja tunnustetaan useita eri uskontoja.
Myös maiden poliittiset järjestelmät vaihtelevat tuntuvasti, demokratioista aina yksipuoluevaltioihin tai sotilasjohtoisiin yhteiskuntiin.
| MAA | VÄKILUKU | BKT | BKT ASUKASTA KOHDEN | KASVU % |
|---|---|---|---|---|
| Brunei | 415 700 | 16,1 | 38 600 | 1,4 |
| Filippiinit | 105 720 000 | 272,0 | 2 800 | 6,8 |
| Indonesia | 253 198 000 | 868,4 | 3 480 | 5,3 |
| Itä-Timor | 1 172 000 | 6,1 | 5 200 | 8,1 |
| Kambodža | 15 206 000 | 15,3 | 1 000 | 7,0 |
| Laos | 6 804 000 | 11,1 | 1 650 | 8,3 |
| Malesia | 30 090 000 | 312,4 | 10 510 | 4,7 |
| Myanmar | 51 400 000 | 59,4 | 1 150 | 6,8 |
| Singapore | 5 469 000 | 297,9 | 55 180 | 4,1 |
| Thaimaa | 67 091 000 | 387,3 | 5 780 | 2,9 |
| Vietnam | 91 519 000 | 171,4 | 1 910 | 5,3 |
Luvut vuodelta 2013. Bruttokansantuote (BKT): miljardia Yhdysvaltain dollaria. Bruttokansantuote asukasta kohden: Yhdysvaltain dollaria. Lähde: Maailmanpankki.
Alueen turvallisuutta ja vakautta lisää parhaalla mahdollisella tavalla yhteiskuntien myönteinen poliittinen ja taloudellinen yleiskehitys.
Myös alueellisen yhteistyön tiivistyminen, erityisesti Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöelin ASEANin puitteissa, on vaikuttanut myönteisesti koko alueen vakauteen ja myös maiden sisäiseen kehitykseen.
Osassa alueen maista on edelleen ratkaistavana paikallisia kriisejä tai suoranaisia aseellisia konflikteja. Hyvää alueellista yhteistyötä tarvitaan myös selvittämään kysymyksiä, jotka liittyvät dokumentoimattomaan siirtolaisuuteen, laajamittaiseen ihmis- ja huumekauppaan, ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon, työolosuhteisiin ja työehtoihin sekä vaikeasti kitkettävissä olevaan korruptioon.
Vaikeuksista huolimatta demokratia on edennyt, oikeusvaltiokehitys on vähitellen vahvistunut ja epädemokraattisestikin hallitut maat ovat toteuttaneet uudistuksia, jotka ovat vähentäneet köyhyyttä ja johtaneet yhteiskunnan avautumiseen monin tavoin.
Vaikka kehityksen nopeus vaihtelee ja taka-askeliakin on otettu, alueen hallitukset panostavat voimavaroja yhteiskuntien ja talouksien monipuoliseen kehittämiseen ja lukuisiin reformeihin.
Kaakkois-Aasian maat tarjoavat mahdollisuuksia monipuoliseen yhteistyöhön. Vaikka ne usein haluavat ratkaista yhteiskuntiensa ongelmat kansallisesti, voi Suomi tarjota toimintamalleja ja osaamista niiden ratkaisuun.
Kaakkois-Aasian maat ja ASEAN ovat hyödyllisiä keskustelukumppaneita paitsi alueellisissa, myös monissa ajankohtaisissa kansainvälisissä kysymyksissä. Alue on myös vuosien saatossa ollut Suomelle tärkeä kansainvälisen kehitysyhteistyön kumppani.
Kaakkois-Aasian toimintaohjelma on osa ulkoministeriön maa- ja aluekohtaisten strategioiden ja toimintaohjelmien sarjaa.
Lue lisää:
Suomen Kaakkois-Aasia-toimintaohjelma (PDF, 465 kt).
Päivitetty 13.4.2015
